Gen Z Talks

Bängeri fasilitoi paneelikeskustelun Helsingin G Livelabissa pe 5.4.2024 aiheella Gen Z-talks, jossa panelisteina oli neljä 16-25 vuotiasta Gen Z edustajaa.

Alla muistiinpanot. Toimituksen huomiolla, että yliarvioin kykyni muistaa kaiken ja siten mikäli joku paikallaollut lukija huomaa asiavirheen, pahoittelen ja korjaan virheeni mahdollisimman pian.

Habitual buying:

Mitä ostat tottumuksesta, asiaa liiemmin miettimättä?

Minkä pitäisi muuttua, että tämä tuotekategoria tulisi sinulle kiinnostavaksi ja alkaisit kiinnittää siihen enemmän huomiota?

Panelistit mainitsivat mm. hygieniatuotteiden ostamisen ja jos tuote toimii ja on hyvänhintainen sekä lähikaupasta saatavilla niin sen käyttöä voidaan jatkaa.

Apple oli yhden suosikkituote sen helppokäyttöisyyden takia.

Toinen panelisti mainitsi Charlotte Tillbury -tuotteet, jotka hän ostaa henkilöbrändin sekä tuotteiden hyvälaatuisuuden lisäksi myös esteettisyyden takia.

Kolmannen panelistin suosikki oli Maybelline, koska Fit Me- peitevoide oli ensimmäinen, joka valittiin yhdessä äidin kanssa supermarketista. Tuote on myös panelistille toimiva. Lisäksi edullisuus sekä saatavuuden helppous viehättävät.

Neljännellä Kåska, matala-alkoholillisia ja alkoholittomia juomia tekevä brändi on houkutteleva tuottedensa ulkomuodon ja designin vuoksi. Brändi on myös vaikuttajaa valitessaan päätynyt erinomaiseen brand matchiin, Hanna Tikanderiin, täten luoden uskottavuutta kummallekkin puolelle.

Brand switching:

Milloin viimeksi olet siirtynyt käyttämään uutta brändia, josta on tullut sinulle uusi suosikki?

Ida Warg tuotteet ja brändi oli koettu ensin ylihypetetyksi, mutta tuotetta kokeiltuaan panelisti piti siitä, ja sen jälkeen ko tuotteiden valikoima kotona on laajentunut yhdestä tuotteesta useampaan.

Eräs panelisti oli käyttänyt The Ordinaryn tuotteita ja tutustui The INKEY Listiin, joka on monessa suhteessa samantyyppinen ns. saman katergorian tuotemerkki. Eri merkkisten, mutta tarpeeksi samankaltaisten, tuotteiden testaus koettiin helpoksi.

Millä tavoin suosikkibrändisi pitäisi mokata, että se saisi sinut hylkäämään brändin?

Charlotte Tillburyn osalta, jos perustaja irtautuisi vahvasta osallisuudestaan brändin kehitykseen ja 'päivittäiseen' työhön ja jos pakkauksista/ tuotteista tulisi ’tunnistamattomia’ eivätkä olisi totutun brändiestetiikan mukaisia.

Panelisteista yksi mainitsi, että jos SoMessa cancellätään brändi tai henkilö, niin koetaan, että panelistinkin täytyy seurata mukana.

Toimituksen huomio: Jäin miettimään jäikö panelisteilla tässä sanomatta, vai ollaanko tätä mieltä, ettei itse selvitetä ja muodosteta mielipidettä vaan seurataan mitä ja miten somessa muut tekevät. Äitini sanoin ”jos kaverit hyppää kaivoon niin onko perässä mentävä?” sopii hyvin tähän.

Tie Gen Z-kuluttajien sydämiin käy ..??

Kun halutaan saada nuoret kokeilemaan brändiä ja sitoutumaan siihen, mikä toimii ja mikä ei?

Ensimmäisenä mainittiin Nocco, sillä jokainen panelisti koki huonona brändin jatkuvan uusien makujen lanseerauksen etenkin, kun ne ovat vain lyhyen aikaa myynnissä eli niihin ei voida sitoutua.

Huonona koettiin myös se, että jos esimerkiksi YouTubessa tulee saman katsottavan videon aikana Nocco-mainos (tai mikä muu mainos vain) neljä kertaa. Mikäli brändin mainontaa näkee liikaa yhden päivän aikana koetaan se häiritsevänä ja aiheuttavan negatiiviset konnotaatiot ko brändiin. Frequencyt siis kuntoon. 

Panelisti mainitsi noin 1-2 kertaa päivässä nähtävän brändisisällön olevan sopiva määrä.

Lisäksi mainittiin, että samojen vaikuttajien ”liika” käyttäminen ei nähdä hyvänä asiana, vaikka saman vaikuttajan pitkäaikainen käyttäminen nähdään hyvänä brändille ja vahvan brändisuhteen rakentamiselle. Keskustelua jatkettiin tarkentaen, että on eri asia vaikuttaja X:n mainostaessa kaikkea maan ja taivaan väliltä eli huono ja se, että vaikka brand ambassadorien olevan hyviä niin ”jossain vaiheessa on tamma hyvä vaihtaa”.

Visuaalisuus, estetiikka ja minimalistisuus ovat tärkeitä. Iso ei räväkille väreille ja sarjakuvahahmoille. Gen Z -sukupolvi ei ole enää lapsi vaan he haluavat aikuisten tuotteita. Tämä liittyy enemmän konseptin ja tuotteen suunnitteluun.

Lojaliteettiohjelmat

Kuulutko yritysten kanta-asiakasohjelmiin ja mitä mieltä olet niistä yleisesti?

Jos suosikkibrändeilläsi on lojaliteettiohjelma, onko se sinulle tärkeä syy miksi olet sitoutunut brändiin?

Panelisti kertoi, että hän oli nähnyt kaupassa tuotteesta X hyvän Plussa-tarjouksen ja alkanut siltä

seisomalta rekisteröimään itselleen korttia. Hän ei koskaan saanut tarvittavaa vahvistusmeiliä, vaikka

moneen kertaan yritti eikä siten saanut haluamaansa alea ko tuotteesta. 

Tapauksen takia hänellä ei ole vieläkään Plussa-korttia.

Tästä seuraava panelisti jatkoi ja komppasi, että ohjelman käyttäminen pitää olla helppoa, esim.

puhelinnumeron avulla. 

Mäkkärin ohjelmasta tykättiin, koska sitä tulee käytettyä usein hyvien etujen ja

selkeän pisteiden keräysjärjestelmän ansiosta.

Yksi mainitsi tilaavansa kaikki uutiskirjeet aina  mitä ruudulle tulee ponnahdusikkunoina, jos ne sisältävät alen. 

Panelisti kuitenkin lisäsi vielä, että useimmiten hän käyttää alen eikä sen jälkeen koskaan enää lue uutiskirjeitä lue.

Voimme siis sanoa, että Gen Z haluaa oikeasti hyviä etuja, joista on hyötyä, jotta hän lataa/ rekisteröityy lojaliteettiohjelmiin, mutta jos rekisteröinti tai verkkosivut ovat hankalat, huonosti koodattu ja monivaiheinen, niin homma jää kesken.

Vastuullisuus

Vaikuttaako vastullisuus merkittävästi siihen, että olet sitoutunut omaan suosikkibrändiisi?

Vastuullisuudesta kiinnostuneet panelistit jakautuivat kahtia.

Todettiin, että oma piiri vaikuttaa paljon siihen miten tärkeänä aihetta pidettiin ja miten paljon se

nostetaan esiin päivittäisessä kuluttamisessa.

’’Nettikohut’’ vaikuttavat paljon tässä kohtaa eikä tuotteiden vastuullisuudesta niinkään paljon oteta itse selvää. Nuorten mielestä yritysten tulisi olla viestintuojia tuotteiden vastuullisuudesta eikä tästä tarvitsisi etsiä tietoa itse.

Valinta osuu siis brändiin, joka viestii selkeästi eli tämä vaikuttaa nuoren

ostopäätökseen.

Lopputulema oli, että kaikki nuoret eivät ole kiinnostuneita ympäristöstä ja/ tai vastuullisuudesta

samassa määrin kuin uutisoidaan nuorten ilmastoahdistuksesta. 

Kotimaisuus

Elintarvikkeissa suositaan kotimaista, muiden brändien kohdalla ei ole niin tärkeää. 

Nuoremmat henkilöt ovat usein alempaa tuloluokkaa esimerkiksi opintojen takia, jolloin mennään usein myös hinta edellä. 

Kotimaisissa tuotteissa näkyy usein suomi-lisä hinnassa jolloin sitä ei välttämättä osteta.

Jutun kirjoittaja on tänä vuonna 40-vuotta täyttävä itähelsingistä stadin ytimeen karannut media-alan

yrittäjä, joka pohtii, miten lähellä vai kaukana eri Z-tai milleniaali-luokkia onkaan.

Koen yhtälaisyyttä nuorten panelistien kanssa monesta asiasta ja monesta taas mietin, että missä ne

omat mielipiteet ovat.

Gen Z omaan silmään on välillä niin kovinkin individualismia huutavaa ja samaanaikaa kaverin

tanssiaskeleita orjallisesti seuraava. Näin kärjistäen.

Koen kyllä rohkeaksi vaatia puhtaampaa, ekologisempaa ja paremmin toimivampia tuotteita sekä

yhteiskuntaa. 

Itselleni kännykän saanti aikoinaan jo oli sellaista luksusta, että nykyäänkin se, että on

itsenäisesti katto pään päällä ja rahaa ruokaan on kaikki plussaa enkä barrikadeille herkästi nouse.

Mitä ajatuksia tämä teissä herätti?